Tsagaan Sar, “White Moon” is Mongolian New Year. This year’s holiday was a big one for me. Although I missed it last three years, this year I had a chance to celebrate it with my mom and my siblings.
On Tsagaan Sar eve, my family prepared everything. We decorated holiday food: delicately stocked biscuits (each shaped like a slim book) in five floors and three sides. Number five is meant to show the odd number. It means to represent cycle of life; shuffle of happiness and pain. Then, odd number is logical to begin and to end with happiness, and to sandwich ‘pain’ in between. Over this file of biscuit white sweets had covered– white color is supposed to show dairy ‘eatable’ stuff, but we put sugar and candies instead. Mom also cooked parts of lamb and put the meat in a nice plate. We made and froze 1000 buuzs(damplings) of horse meat, beef and mutton. My sister made “Niislel” salad, a fine mixture of potatoes, cucumber, peas, carrot, eggs with mayonnaise. She also made a sour salad of peppers, cabbages and pickles. Drinks include juice, a bottle of vodka, and mom brewed a kettle of Mongolian tea – salty milk tea! Tradition is to stuff yourself fill up on this day, so did we.
The first day of Mouse month was a new day and first day of Ox year. Like everyone else, I got up early and dressed up new cloths, putting up my Mongolian style jacket. Meantime everyone rushes to go outside on street doing a small ritual before sunrise. It represents to orient my direction for good path this year; my way was something like to go southwest hymning a line of Buddhist pray, playing with iron, because my space is iron, and to come back from the west. Once everyone is done the ritual, morning began with greetings and big breakfast.
Mom sat on the top of breakfast table. Queued by age, we greeted each other. I sheepishly supported two elbows of my mom , and she kissed warm on my chicks when we greeted. Then we all greeted one another and sat on table. This breakfast was a huge table of meal, having kettles of milk tea, plates of damplings, cooked lamb ribs, salads and a shot of vodka. Happy discussions and fun playing cards followed afterwards. Afternoon brought visitors of relatives and their families. Greeting, eating, talking and drinking filled consequent three days.
Monday, March 16
Tuesday, March 3
Huduuny Sonin
Sain baina u?
Ene udaagyn zahidal mini Dornodyn talaar dun uvliin huitend ayalsan temdegleleer mendchilj baina. Hotod ajilgui suuj baisan nadad, naizyn mini ajildag company-s huduu yavah sanal tavisan um. Huduu oron nutgaa uzeed uurhain amidraltai taniltsana geed l olon sonin namaig huleej baisan uchir bi ergelzeh zuilguigeer shuud l zuvshuursun. Ene bol 10 honog Dornod aimgyn 4 sum bolon Choibalsan( Dornodyn niislelJ) hotyn zahirgaa hiigeed oron nutgyn irgedtei uulzaj baigal orchny unelgeeni talaar taniltsuulah bailaa. Minii daalgavar bol 800 huudas buhii Urany uurhain tusul deer hiisen Baigali Orchny Unelgeeg unshaad 20 minutyn taniltsuulga hiij tuunigee yarih baisan. Medeej yarih hobby-toi, baigal orchny unelgeegeer Baruuny surguulid bumbugduuleed irsen manid bol amarhan daalgavar shu.
Uzesgelent Dornodyn tal
Hediigeer olon sonsson ch gelee Dornodyn taliig anh udaagaa harna gedeg hosgui zaya. Ugluuny 6 tsagt bid hudulsun uchir utaat Ulaanbaataryg haranhuid orhin garlaa. Odod michsen shunyn tengerees alguur uur tsaih n hagas noirtoi namaig uuriin erhgui sergeej bilee. Naran urgah zugt chiglen yavsany achaar ugluuny nar gegeeren huuruh n uneheer gaiham. Gegeereh ter tengeriin haya usan yagaanaar tuyarch ulmaar ulaan, shar unguud uusan niilseer eh nutagt maani ugluu herhen ailchlav. Dulaan Ford-d tuhalsan uchir gadaad gradus-g toohguigeer haluutsah bidend udryn huduu uneheer saihan. Tselger saihan tal, taavaaraa belchih honi, yamaa, mashin haraad togloh uher, taivan shirteh temee, tald ideelsen aduun sureg bugd jinhene Mongol tend l bailaa.
Hangain uulsaas holdoh buriid tseliisen delger tal aajmaar soligdono. Ders, uvsund huchigdsan ter tal shargaltan haliurch ene tendgui zeer haraij, tuulai userne, shonhor sar shuvuud n tengert ergelden haragdana. Ongon baigalyn ene uzesgeleng olon zuund heveer hadgalsan Dornod nutag erelheg baatar ter l daichid zuun zuund bidnii tuluu ened tulaldsan( Chingisin tserguud, Manjiin esreg bosolt, Halh Gol..) geheer tsaanaa l neg setgel hudulgusun gazar um.
Tsever agaaryn ter uner amt tseejeer mini duurch, nud hujirlasan ongon baigal setgeliig mini badraaj, uvliin tsanginsan uri bieiig mini chiiregjiilen badruulj bailaa. Eh oronooroi end l bi baharhah shig.
Amidral
Dornodyn aimgyn tuv Choibolson hot ni zam hargui saitai mun tuuniigee daguulan modjuulsan, oron suuts barilga hurteemjtei buguud zam hundlun undur surtalchilgaany tsahim sambar, zamyn gerel, tsamhagt gereltuuleg zergeer chimseneer n harval davgui hugjiltei hot ajee. Hyatad, Orosyn hiliin boomtuudtai hiigeed Manjurtai hamtyn ajillagaa undur, uul uurhain olon ord gazartai, dashramd duridahad Mongolyn gants neftny ord end bii, bolohoor "bayan" baihaas argagui gazar um. Ene bol busad Mongolyn aimguudtai haritsuulahad l ter shu de. Nariin harahad bol uildverlel uilchilgee homs, gants munguny ergelt zah deer yavagddag, Hyatad ezentei zochid buudal, hil damnasan huuhny naimaa, mongoloos gargah tuuhii ed l end gol ediin zasgiin ergelt geltei.
Taniltsuulgaa taviad sumdaar yavlaa. Jinhene amidral end harlaa. Tusuv hurehgui, mungugui gesen zasag darga, sumdyn zahirgaa ene uurhain ezdiig haraad "guilga" guihyg harin jinhene uzuuleh um – ug n huulindaa bol zaagdaagui l de, gehdee uur "politic"-oo bodood uurhainhan za harj uzie l geh um. Harin hudulmurchid bol herhen ajild oroh, yaj tuslamj avah ve gedgee l boddog bololtoi asuult tavih aj. Baigal orchnyg hen ch sonirhdoggui boloh n nadad medegdsen. Yagaad gevel baigali orchny talaar hen ch asuuhgui um, asuusan neg n uzsen kino ene teree yariad asuult uu hamaaralgui margaan uu geltei um bolood l unguruh n ter. Ug n bol ene uurhai gazar, baigal orchnyg gants suitgedeg ed dee.
Sumdad amidral uneheer hund baina. Yaduural gazar avch, humuust orlo gej alga. Tuuhii ediin une unasan, orgon heregleenii baraany une osson , bank zeel ogohoo bolison geed l onoo heden sumdinhan maani amidral yamar hatuu bolohyg tend mederch baina. Adilhan huduu amidarch baisan da, amidral iim hestuu baigaagui um geed bodohoor neg l gunigtai.
Ene buhend tur zasag ih buruutai um baina gedgiig bi sain oilgoloo. Negen jishee gehed. Uul uurhain companyd asar ih hemjeenii tatvar tuldug gene. Huuliar bol aimag 25%, sum 10%-g n avdag um baih. Ter 10% n bol sumand bol hed heden jiliin tusuv gesen ug. Haramsaltai n ter buhen n hezee ch aimag sumand irdeggui l bodit unen gene. Haachdagiig ter deeguurh turiin undurlug n meddeg aj, harin hen teriig n hurtej baigaa n oilgomjtoi met.
Gehdee bidend ashigt maltmalaas iluu nuuts baina. Hundlunguus harval hetsuuhun ch gelee, ene sumand Angliar us tsas shig yarih uvuu, ardin duu bujgee almairtal bujih huuhed zaluus geed l olon arvan chadaltai hunii nuts end baina. Harin edgeeriig zevreelgui herhen ashiglah n turiin gart baigaa da.
Mine camp
Huduu bairlah uurhain amidral bas sonin um baina le. Orchnoos hamgaalaltaar nariin tusgaarlagdsan baih n uurhainuudin gol ontslog. Ter hermiin hamgaalaltyg nevtruu, shalaar haldag dulaalgatai ger, buren tonoglogdson amraltyn uruu, gym, olon ulsyn emch buhii hun emneleg, olon songolt buhii tansag zoogyn gazar geed l uurhaichdad hereglegddeg buh zuil baina. Chanar ayulgui baidlaa bodood buh huns, uuh usaa hurtle Ulaanbaataraas 800 km gazar zuudug aj. Gadaa tsasan shuurga boloh um, dulaalgatai gert haluu duuj uy ch ul medegdene, haaya ger salhind tsohigdoj ul yalig chimee garah l ter. Za tegeed tend ajillah tsuun uurahin ajilchid ineemseglehees yah ve!
Dassan Ulaanbaatar
Huduu nutag saihan, harin hed honog yavahad utaat Ulaanbaataraa bas uiguileh um baina. Oron nutgyn asuudal burt bodlogoshirsoor barag hotoo martjee. Zeregtsen sunderleh baishinguud, zaigui holhildoh mashin, elbeg deldeg delguuruud geed l Ulaanbaatar bol sum aimaas "tasarhai" hugjij baina da. Tsas orood jaahan salhilsan uchir, huduunuus irsen udur Ulaanbaatar utaagui baisan shu. Utaagui tegeed tsagaan tsastai baihaar hot maani ch bas goe haragdsan.
Ene udaagyn zahidal mini Dornodyn talaar dun uvliin huitend ayalsan temdegleleer mendchilj baina. Hotod ajilgui suuj baisan nadad, naizyn mini ajildag company-s huduu yavah sanal tavisan um. Huduu oron nutgaa uzeed uurhain amidraltai taniltsana geed l olon sonin namaig huleej baisan uchir bi ergelzeh zuilguigeer shuud l zuvshuursun. Ene bol 10 honog Dornod aimgyn 4 sum bolon Choibalsan( Dornodyn niislelJ) hotyn zahirgaa hiigeed oron nutgyn irgedtei uulzaj baigal orchny unelgeeni talaar taniltsuulah bailaa. Minii daalgavar bol 800 huudas buhii Urany uurhain tusul deer hiisen Baigali Orchny Unelgeeg unshaad 20 minutyn taniltsuulga hiij tuunigee yarih baisan. Medeej yarih hobby-toi, baigal orchny unelgeegeer Baruuny surguulid bumbugduuleed irsen manid bol amarhan daalgavar shu.
Uzesgelent Dornodyn tal
Hediigeer olon sonsson ch gelee Dornodyn taliig anh udaagaa harna gedeg hosgui zaya. Ugluuny 6 tsagt bid hudulsun uchir utaat Ulaanbaataryg haranhuid orhin garlaa. Odod michsen shunyn tengerees alguur uur tsaih n hagas noirtoi namaig uuriin erhgui sergeej bilee. Naran urgah zugt chiglen yavsany achaar ugluuny nar gegeeren huuruh n uneheer gaiham. Gegeereh ter tengeriin haya usan yagaanaar tuyarch ulmaar ulaan, shar unguud uusan niilseer eh nutagt maani ugluu herhen ailchlav. Dulaan Ford-d tuhalsan uchir gadaad gradus-g toohguigeer haluutsah bidend udryn huduu uneheer saihan. Tselger saihan tal, taavaaraa belchih honi, yamaa, mashin haraad togloh uher, taivan shirteh temee, tald ideelsen aduun sureg bugd jinhene Mongol tend l bailaa.
Hangain uulsaas holdoh buriid tseliisen delger tal aajmaar soligdono. Ders, uvsund huchigdsan ter tal shargaltan haliurch ene tendgui zeer haraij, tuulai userne, shonhor sar shuvuud n tengert ergelden haragdana. Ongon baigalyn ene uzesgeleng olon zuund heveer hadgalsan Dornod nutag erelheg baatar ter l daichid zuun zuund bidnii tuluu ened tulaldsan( Chingisin tserguud, Manjiin esreg bosolt, Halh Gol..) geheer tsaanaa l neg setgel hudulgusun gazar um.
Tsever agaaryn ter uner amt tseejeer mini duurch, nud hujirlasan ongon baigal setgeliig mini badraaj, uvliin tsanginsan uri bieiig mini chiiregjiilen badruulj bailaa. Eh oronooroi end l bi baharhah shig.
Amidral
Dornodyn aimgyn tuv Choibolson hot ni zam hargui saitai mun tuuniigee daguulan modjuulsan, oron suuts barilga hurteemjtei buguud zam hundlun undur surtalchilgaany tsahim sambar, zamyn gerel, tsamhagt gereltuuleg zergeer chimseneer n harval davgui hugjiltei hot ajee. Hyatad, Orosyn hiliin boomtuudtai hiigeed Manjurtai hamtyn ajillagaa undur, uul uurhain olon ord gazartai, dashramd duridahad Mongolyn gants neftny ord end bii, bolohoor "bayan" baihaas argagui gazar um. Ene bol busad Mongolyn aimguudtai haritsuulahad l ter shu de. Nariin harahad bol uildverlel uilchilgee homs, gants munguny ergelt zah deer yavagddag, Hyatad ezentei zochid buudal, hil damnasan huuhny naimaa, mongoloos gargah tuuhii ed l end gol ediin zasgiin ergelt geltei.
Taniltsuulgaa taviad sumdaar yavlaa. Jinhene amidral end harlaa. Tusuv hurehgui, mungugui gesen zasag darga, sumdyn zahirgaa ene uurhain ezdiig haraad "guilga" guihyg harin jinhene uzuuleh um – ug n huulindaa bol zaagdaagui l de, gehdee uur "politic"-oo bodood uurhainhan za harj uzie l geh um. Harin hudulmurchid bol herhen ajild oroh, yaj tuslamj avah ve gedgee l boddog bololtoi asuult tavih aj. Baigal orchnyg hen ch sonirhdoggui boloh n nadad medegdsen. Yagaad gevel baigali orchny talaar hen ch asuuhgui um, asuusan neg n uzsen kino ene teree yariad asuult uu hamaaralgui margaan uu geltei um bolood l unguruh n ter. Ug n bol ene uurhai gazar, baigal orchnyg gants suitgedeg ed dee.
Sumdad amidral uneheer hund baina. Yaduural gazar avch, humuust orlo gej alga. Tuuhii ediin une unasan, orgon heregleenii baraany une osson , bank zeel ogohoo bolison geed l onoo heden sumdinhan maani amidral yamar hatuu bolohyg tend mederch baina. Adilhan huduu amidarch baisan da, amidral iim hestuu baigaagui um geed bodohoor neg l gunigtai.
Ene buhend tur zasag ih buruutai um baina gedgiig bi sain oilgoloo. Negen jishee gehed. Uul uurhain companyd asar ih hemjeenii tatvar tuldug gene. Huuliar bol aimag 25%, sum 10%-g n avdag um baih. Ter 10% n bol sumand bol hed heden jiliin tusuv gesen ug. Haramsaltai n ter buhen n hezee ch aimag sumand irdeggui l bodit unen gene. Haachdagiig ter deeguurh turiin undurlug n meddeg aj, harin hen teriig n hurtej baigaa n oilgomjtoi met.
Gehdee bidend ashigt maltmalaas iluu nuuts baina. Hundlunguus harval hetsuuhun ch gelee, ene sumand Angliar us tsas shig yarih uvuu, ardin duu bujgee almairtal bujih huuhed zaluus geed l olon arvan chadaltai hunii nuts end baina. Harin edgeeriig zevreelgui herhen ashiglah n turiin gart baigaa da.
Mine camp
Huduu bairlah uurhain amidral bas sonin um baina le. Orchnoos hamgaalaltaar nariin tusgaarlagdsan baih n uurhainuudin gol ontslog. Ter hermiin hamgaalaltyg nevtruu, shalaar haldag dulaalgatai ger, buren tonoglogdson amraltyn uruu, gym, olon ulsyn emch buhii hun emneleg, olon songolt buhii tansag zoogyn gazar geed l uurhaichdad hereglegddeg buh zuil baina. Chanar ayulgui baidlaa bodood buh huns, uuh usaa hurtle Ulaanbaataraas 800 km gazar zuudug aj. Gadaa tsasan shuurga boloh um, dulaalgatai gert haluu duuj uy ch ul medegdene, haaya ger salhind tsohigdoj ul yalig chimee garah l ter. Za tegeed tend ajillah tsuun uurahin ajilchid ineemseglehees yah ve!
Dassan Ulaanbaatar
Huduu nutag saihan, harin hed honog yavahad utaat Ulaanbaataraa bas uiguileh um baina. Oron nutgyn asuudal burt bodlogoshirsoor barag hotoo martjee. Zeregtsen sunderleh baishinguud, zaigui holhildoh mashin, elbeg deldeg delguuruud geed l Ulaanbaatar bol sum aimaas "tasarhai" hugjij baina da. Tsas orood jaahan salhilsan uchir, huduunuus irsen udur Ulaanbaatar utaagui baisan shu. Utaagui tegeed tsagaan tsastai baihaar hot maani ch bas goe haragdsan.
Reverse Cultural Shock
London hotoos yavsanaas hoish tun ch ih sonintoi!
Beijing
Vd dundad Bejing hotod ongots gazardav. Agaar n tungalag uchir ug hotyn buhii l zuil todhon haragdaj bailaa. Shugam zurgaar tatsan met gudamj talbain n nariin zohion baiguulaltai um. Ongotsny buudalruu oirtood gazardah havid oir haviin talbai todhon haragdah buguud, tuunii dundaas minii nudend buusan zuil n gevel zam bailaa. 6-8 egnee zam, nogoon deer tsagaanaar bichsen zamiin temdeguud Amerikiin neg tomoohon hotyg nadad sanagduulsan shu.
Olympiin naadamd zoriulan barisan Ogotsny buudal n sur bardam tom buguud , helber hiitsiin huvid ch ataarham tsogtsolson baina. Iim tom buudlyg herhin tiim dulaahan bailgaj chadsan n gaihamshig um. Minii setgeld todhon buusan zuil bol elgemseg uilchilgee baisan. Hyadtuud tun ch nairsag uilchilgeed yaldam ineemsegleltei hosluulj chadaj baina. Gehdee l tsaanaa neg huiten, maahai ch um shig, hehehe.
Surguuliin andtaigaa uulzahaar bi Beijing hotiin tuvd tsag bolzson um. Hediigeer yadarch baisan ch gelee uurchlugduj Beijing-g harag gesen setgel mini namaig sergeej bailaa. 2003 ondtoi haritsuulbal olon goe barilga, nud bulaam mashinuudtai bolj, olon niitiin avtobus-uud n ch gesen ulam "tsarailag" bolson n nudend tussan.
Hediigeer tselger uudam ch gelee Beijing tsaanaa l neg huuramch um shig setgedliig nadad uldeesenJ Turulhiin Hyataduudiig uzen yaddag tsusnaas mini ch bolson baij magadgui e. Hotyn tuvd bairlaltai zoogiin gazruudad l baigaa uilchlegchid n bohir, zagaldsan huvtsastai baisan n hool ideh sonirholyg mini untraasan da. Bairlaj baisan buudal hurtlee ijil zamaar yavsan ch gelee tenger gazar shig yalgaatai tulbur garhad Hyatad hel medehgui dee, hunii hunees emeesendee uur ih hurch bilee. Hot orohod 4000 Yuan garsan hernee hotoos irehed 7500 garsanL
Hediigeer uurchlugdsun Beijing-g gaihan bishirsen ch gelee, Mongoldoo harina gehees noir ch hursengui!
Welcome to Ulaanbaatar
Tsagaan tsasand huchigdsan tal deeguur nisej yavahad eh ornooroi bi baharhaad hanashgui. "Minii Nutag", "Bi haana turuu ve" shulgiin muruud tolgoid shuud l buuj baigaa um chini. Teer uulyn uvurt baraantan bursiih heseg gazar bol Bogd Uuliin am bailaa. Oirtoh tusam todroh utaa n tsasan numrugtei uuls dund todhon hargdaad l, ulmaar ongots mini manant-san har baraan utaaruu alguur shumban oroh n Ulaanbaataryn baraa ter ee. Eh nutgaaraa baharhan huursun setgeliig mini ene utaa uneheer untraalaa. Iim bohirdol dund Mongolchuud mini amidarch baina shu de, hedhen hormyn daraa bi amidarna! Manai Chingis Khaan ongotsny buudal mini yamar ch jijig um de, argagui de London, Beijing-eer yavaad irsen mani bol tegj l haragdah n medeej. Achaa teeshny hesgees garah terhen muchid namaig tesen yadan huleesen geriinhenee haraad utaand buhimdsan setgel mini arilaad yavchih shig.
Ongots gazardsan ter uees Mongold medegdeh neg uurchlult bol dorgio medruulem muudsan zam! Buyant Uhaa tolgoi-goos ehleed Ulaanbaataryn alham burt evdersen zam egee l had chuluun dund yavaa met setgel turuulj baina. Hotiin tuvruu oirtoh buriiid utaa tortog ulam shiguu bolj udesh, uuriin tsagaar bol manan lugaa haranhuilna. Ug bohirdlyn ilreh uur negen helber n og tatam uner. Umhii ch um shig tegsen hernee tsaanaa neg l hurts, nadad bol mashiny dugui shataagaad hajuud n ungasantai adil hurts unertej barag l amtagdana. Dainy hajuugaar dajin gehcheer, Ulaanbaatar uneheer n hulduu hot bolson met mash huiterch baina. Ene huitny achaar daarsan medrel mini uner, utaany bohirdloos emeeh bus uuriiguu dulaatsuulah temtseld namaig erhgui duudna. Hun daarahaarai horsson nud, ogim uneriig ch martdag um baina.
Tsag horom unguruh buriid bi ene bohirdold dasaj baigaagaa mederch baina. Magadgui medreh chadvaraa aldaj baigaa ch um uu. Bur amtashaad udur ireh buriid Ulaanbaatar tselmeg bolood baigaa um shig. Shine haraany shil hiilgesentei mini holbootoi baij magad shu.
Ulaanbaatar sain saihan olon umtai bolj baina aa. Tengerluu temuulsen barilguud hed hedeeree bairigdaj baina, evderhii zamyg ul hargalzan nud unagam mashin teruud hulhuh um, Microbus-uud ch tsuursun aj, zam dagasan TUTs-uud bagassan baina, tsagaan utas barisan hun barag ugui bolj, umgar uruutei guanzuud zaigaa tomruulj ungut plazma TV-r chimsan baih n elbegshijee. Niitleg zuil tun hovor bolson met, gehdee l ereever huraavar shinjtei baih um. Hamgiin olon bolson n TV buguud suvag bolgon Oros kino, helnii hicheel, TV-chat-uud hamgiin elbeg programuud um baina. Humuusiin sonirhol ih sonin bolson baina. Yaj negnee muulahav, herhen hurdan mungutei bolohov, herhen MAX namiig magtan duulah ve gesen heden sedev dotor l ergeldej baigaa met. Magadgui olon saihan sedvees bi holuur yavchihsan ch um biluu!?
Ulaanbaatar-t um bolgony une 3 dahin nemegdsen met. Tsuivan 1000 baisan bol 3000 bolson baina. Pivo 800 baisan bol odoo 2500. Mungu tsaas l met bolj dee. Dollar-n hansh ul oilgohdah shaltgaanaar usehiin hereer buh baraany une nemegdeh um. Guril mah hurtle unee nemeed avsan. Zarim heseg Ulaanbaatarchuud ter ih uniig ajrahgui unetei zoog, arhi darsaar bayasah n humuus mungutei bolsonyg iltgene. Deelenh heseg n arai yadan udruu unguruulj baigaa l hatuu unen. Amidral hatuu baina aa niislel hotod mini.
Harin bi udur ireh burd huitendee dash baigaa. Gudamj huldsen uchir yavangaa gulgah n minii hamgiin durtai uildel neg hesegtee baisan bolovch neg oichood zoltoi l mashind dairuulchaagui. Uurtai jolooch emee garj ireed namaig barij idehees holgiu zagnalaa, bi zuulun ineemsegleed l ungursun. Hotiin hudulguun yag l heveerei, huduu heer yavj baigaa um shig, hun mashin hamtdaa belchchih n ter, tugjiigeed l dairahgui bol yavgan hunii nogoon gerleer mashin yavah n bichigdeegui zarchim heveerei. Harin tsagdaa baigaa gazart arai l uur met baigaa um shu!
Yaah ve, saar saad olon bii ch gelee eh orondoo irsen, umgar bor gertee haan lugaa zalarch hed honog saihan baina aa. Bi hoolyg bol sain idej baigaa. Shvvsleg saihan Mongol mah ideed ideed hanashgui ee, ih sanaj shu!
Beijing
Vd dundad Bejing hotod ongots gazardav. Agaar n tungalag uchir ug hotyn buhii l zuil todhon haragdaj bailaa. Shugam zurgaar tatsan met gudamj talbain n nariin zohion baiguulaltai um. Ongotsny buudalruu oirtood gazardah havid oir haviin talbai todhon haragdah buguud, tuunii dundaas minii nudend buusan zuil n gevel zam bailaa. 6-8 egnee zam, nogoon deer tsagaanaar bichsen zamiin temdeguud Amerikiin neg tomoohon hotyg nadad sanagduulsan shu.
Olympiin naadamd zoriulan barisan Ogotsny buudal n sur bardam tom buguud , helber hiitsiin huvid ch ataarham tsogtsolson baina. Iim tom buudlyg herhin tiim dulaahan bailgaj chadsan n gaihamshig um. Minii setgeld todhon buusan zuil bol elgemseg uilchilgee baisan. Hyadtuud tun ch nairsag uilchilgeed yaldam ineemsegleltei hosluulj chadaj baina. Gehdee l tsaanaa neg huiten, maahai ch um shig, hehehe.
Surguuliin andtaigaa uulzahaar bi Beijing hotiin tuvd tsag bolzson um. Hediigeer yadarch baisan ch gelee uurchlugduj Beijing-g harag gesen setgel mini namaig sergeej bailaa. 2003 ondtoi haritsuulbal olon goe barilga, nud bulaam mashinuudtai bolj, olon niitiin avtobus-uud n ch gesen ulam "tsarailag" bolson n nudend tussan.
Hediigeer tselger uudam ch gelee Beijing tsaanaa l neg huuramch um shig setgedliig nadad uldeesenJ Turulhiin Hyataduudiig uzen yaddag tsusnaas mini ch bolson baij magadgui e. Hotyn tuvd bairlaltai zoogiin gazruudad l baigaa uilchlegchid n bohir, zagaldsan huvtsastai baisan n hool ideh sonirholyg mini untraasan da. Bairlaj baisan buudal hurtlee ijil zamaar yavsan ch gelee tenger gazar shig yalgaatai tulbur garhad Hyatad hel medehgui dee, hunii hunees emeesendee uur ih hurch bilee. Hot orohod 4000 Yuan garsan hernee hotoos irehed 7500 garsanL
Hediigeer uurchlugdsun Beijing-g gaihan bishirsen ch gelee, Mongoldoo harina gehees noir ch hursengui!
Welcome to Ulaanbaatar
Tsagaan tsasand huchigdsan tal deeguur nisej yavahad eh ornooroi bi baharhaad hanashgui. "Minii Nutag", "Bi haana turuu ve" shulgiin muruud tolgoid shuud l buuj baigaa um chini. Teer uulyn uvurt baraantan bursiih heseg gazar bol Bogd Uuliin am bailaa. Oirtoh tusam todroh utaa n tsasan numrugtei uuls dund todhon hargdaad l, ulmaar ongots mini manant-san har baraan utaaruu alguur shumban oroh n Ulaanbaataryn baraa ter ee. Eh nutgaaraa baharhan huursun setgeliig mini ene utaa uneheer untraalaa. Iim bohirdol dund Mongolchuud mini amidarch baina shu de, hedhen hormyn daraa bi amidarna! Manai Chingis Khaan ongotsny buudal mini yamar ch jijig um de, argagui de London, Beijing-eer yavaad irsen mani bol tegj l haragdah n medeej. Achaa teeshny hesgees garah terhen muchid namaig tesen yadan huleesen geriinhenee haraad utaand buhimdsan setgel mini arilaad yavchih shig.
Ongots gazardsan ter uees Mongold medegdeh neg uurchlult bol dorgio medruulem muudsan zam! Buyant Uhaa tolgoi-goos ehleed Ulaanbaataryn alham burt evdersen zam egee l had chuluun dund yavaa met setgel turuulj baina. Hotiin tuvruu oirtoh buriiid utaa tortog ulam shiguu bolj udesh, uuriin tsagaar bol manan lugaa haranhuilna. Ug bohirdlyn ilreh uur negen helber n og tatam uner. Umhii ch um shig tegsen hernee tsaanaa neg l hurts, nadad bol mashiny dugui shataagaad hajuud n ungasantai adil hurts unertej barag l amtagdana. Dainy hajuugaar dajin gehcheer, Ulaanbaatar uneheer n hulduu hot bolson met mash huiterch baina. Ene huitny achaar daarsan medrel mini uner, utaany bohirdloos emeeh bus uuriiguu dulaatsuulah temtseld namaig erhgui duudna. Hun daarahaarai horsson nud, ogim uneriig ch martdag um baina.
Tsag horom unguruh buriid bi ene bohirdold dasaj baigaagaa mederch baina. Magadgui medreh chadvaraa aldaj baigaa ch um uu. Bur amtashaad udur ireh buriid Ulaanbaatar tselmeg bolood baigaa um shig. Shine haraany shil hiilgesentei mini holbootoi baij magad shu.
Ulaanbaatar sain saihan olon umtai bolj baina aa. Tengerluu temuulsen barilguud hed hedeeree bairigdaj baina, evderhii zamyg ul hargalzan nud unagam mashin teruud hulhuh um, Microbus-uud ch tsuursun aj, zam dagasan TUTs-uud bagassan baina, tsagaan utas barisan hun barag ugui bolj, umgar uruutei guanzuud zaigaa tomruulj ungut plazma TV-r chimsan baih n elbegshijee. Niitleg zuil tun hovor bolson met, gehdee l ereever huraavar shinjtei baih um. Hamgiin olon bolson n TV buguud suvag bolgon Oros kino, helnii hicheel, TV-chat-uud hamgiin elbeg programuud um baina. Humuusiin sonirhol ih sonin bolson baina. Yaj negnee muulahav, herhen hurdan mungutei bolohov, herhen MAX namiig magtan duulah ve gesen heden sedev dotor l ergeldej baigaa met. Magadgui olon saihan sedvees bi holuur yavchihsan ch um biluu!?
Ulaanbaatar-t um bolgony une 3 dahin nemegdsen met. Tsuivan 1000 baisan bol 3000 bolson baina. Pivo 800 baisan bol odoo 2500. Mungu tsaas l met bolj dee. Dollar-n hansh ul oilgohdah shaltgaanaar usehiin hereer buh baraany une nemegdeh um. Guril mah hurtle unee nemeed avsan. Zarim heseg Ulaanbaatarchuud ter ih uniig ajrahgui unetei zoog, arhi darsaar bayasah n humuus mungutei bolsonyg iltgene. Deelenh heseg n arai yadan udruu unguruulj baigaa l hatuu unen. Amidral hatuu baina aa niislel hotod mini.
Harin bi udur ireh burd huitendee dash baigaa. Gudamj huldsen uchir yavangaa gulgah n minii hamgiin durtai uildel neg hesegtee baisan bolovch neg oichood zoltoi l mashind dairuulchaagui. Uurtai jolooch emee garj ireed namaig barij idehees holgiu zagnalaa, bi zuulun ineemsegleed l ungursun. Hotiin hudulguun yag l heveerei, huduu heer yavj baigaa um shig, hun mashin hamtdaa belchchih n ter, tugjiigeed l dairahgui bol yavgan hunii nogoon gerleer mashin yavah n bichigdeegui zarchim heveerei. Harin tsagdaa baigaa gazart arai l uur met baigaa um shu!
Yaah ve, saar saad olon bii ch gelee eh orondoo irsen, umgar bor gertee haan lugaa zalarch hed honog saihan baina aa. Bi hoolyg bol sain idej baigaa. Shvvsleg saihan Mongol mah ideed ideed hanashgui ee, ih sanaj shu!
Subscribe to:
Posts (Atom)