Huduuny Sonin

Sain baina u?

Ene udaagyn zahidal mini Dornodyn talaar dun uvliin huitend ayalsan temdegleleer mendchilj baina. Hotod ajilgui suuj baisan nadad, naizyn mini ajildag company-s huduu yavah sanal tavisan um. Huduu oron nutgaa uzeed uurhain amidraltai taniltsana geed l olon sonin namaig huleej baisan uchir bi ergelzeh zuilguigeer shuud l zuvshuursun. Ene bol 10 honog Dornod aimgyn 4 sum bolon Choibalsan( Dornodyn niislelJ) hotyn zahirgaa hiigeed oron nutgyn irgedtei uulzaj baigal orchny unelgeeni talaar taniltsuulah bailaa. Minii daalgavar bol 800 huudas buhii Urany uurhain tusul deer hiisen Baigali Orchny Unelgeeg unshaad 20 minutyn taniltsuulga hiij tuunigee yarih baisan. Medeej yarih hobby-toi, baigal orchny unelgeegeer Baruuny surguulid bumbugduuleed irsen manid bol amarhan daalgavar shu.

Uzesgelent Dornodyn tal

Hediigeer olon sonsson ch gelee Dornodyn taliig anh udaagaa harna gedeg hosgui zaya. Ugluuny 6 tsagt bid hudulsun uchir utaat Ulaanbaataryg haranhuid orhin garlaa. Odod michsen shunyn tengerees alguur uur tsaih n hagas noirtoi namaig uuriin erhgui sergeej bilee. Naran urgah zugt chiglen yavsany achaar ugluuny nar gegeeren huuruh n uneheer gaiham. Gegeereh ter tengeriin haya usan yagaanaar tuyarch ulmaar ulaan, shar unguud uusan niilseer eh nutagt maani ugluu herhen ailchlav. Dulaan Ford-d tuhalsan uchir gadaad gradus-g toohguigeer haluutsah bidend udryn huduu uneheer saihan. Tselger saihan tal, taavaaraa belchih honi, yamaa, mashin haraad togloh uher, taivan shirteh temee, tald ideelsen aduun sureg bugd jinhene Mongol tend l bailaa.

Hangain uulsaas holdoh buriid tseliisen delger tal aajmaar soligdono. Ders, uvsund huchigdsan ter tal shargaltan haliurch ene tendgui zeer haraij, tuulai userne, shonhor sar shuvuud n tengert ergelden haragdana. Ongon baigalyn ene uzesgeleng olon zuund heveer hadgalsan Dornod nutag erelheg baatar ter l daichid zuun zuund bidnii tuluu ened tulaldsan( Chingisin tserguud, Manjiin esreg bosolt, Halh Gol..) geheer tsaanaa l neg setgel hudulgusun gazar um.

Tsever agaaryn ter uner amt tseejeer mini duurch, nud hujirlasan ongon baigal setgeliig mini badraaj, uvliin tsanginsan uri bieiig mini chiiregjiilen badruulj bailaa. Eh oronooroi end l bi baharhah shig.

Amidral

Dornodyn aimgyn tuv Choibolson hot ni zam hargui saitai mun tuuniigee daguulan modjuulsan, oron suuts barilga hurteemjtei buguud zam hundlun undur surtalchilgaany tsahim sambar, zamyn gerel, tsamhagt gereltuuleg zergeer chimseneer n harval davgui hugjiltei hot ajee. Hyatad, Orosyn hiliin boomtuudtai hiigeed Manjurtai hamtyn ajillagaa undur, uul uurhain olon ord gazartai, dashramd duridahad Mongolyn gants neftny ord end bii, bolohoor "bayan" baihaas argagui gazar um. Ene bol busad Mongolyn aimguudtai haritsuulahad l ter shu de. Nariin harahad bol uildverlel uilchilgee homs, gants munguny ergelt zah deer yavagddag, Hyatad ezentei zochid buudal, hil damnasan huuhny naimaa, mongoloos gargah tuuhii ed l end gol ediin zasgiin ergelt geltei.

Taniltsuulgaa taviad sumdaar yavlaa. Jinhene amidral end harlaa. Tusuv hurehgui, mungugui gesen zasag darga, sumdyn zahirgaa ene uurhain ezdiig haraad "guilga" guihyg harin jinhene uzuuleh um – ug n huulindaa bol zaagdaagui l de, gehdee uur "politic"-oo bodood uurhainhan za harj uzie l geh um. Harin hudulmurchid bol herhen ajild oroh, yaj tuslamj avah ve gedgee l boddog bololtoi asuult tavih aj. Baigal orchnyg hen ch sonirhdoggui boloh n nadad medegdsen. Yagaad gevel baigali orchny talaar hen ch asuuhgui um, asuusan neg n uzsen kino ene teree yariad asuult uu hamaaralgui margaan uu geltei um bolood l unguruh n ter. Ug n bol ene uurhai gazar, baigal orchnyg gants suitgedeg ed dee.

Sumdad amidral uneheer hund baina. Yaduural gazar avch, humuust orlo gej alga. Tuuhii ediin une unasan, orgon heregleenii baraany une osson , bank zeel ogohoo bolison geed l onoo heden sumdinhan maani amidral yamar hatuu bolohyg tend mederch baina. Adilhan huduu amidarch baisan da, amidral iim hestuu baigaagui um geed bodohoor neg l gunigtai.

Ene buhend tur zasag ih buruutai um baina gedgiig bi sain oilgoloo. Negen jishee gehed. Uul uurhain companyd asar ih hemjeenii tatvar tuldug gene. Huuliar bol aimag 25%, sum 10%-g n avdag um baih. Ter 10% n bol sumand bol hed heden jiliin tusuv gesen ug. Haramsaltai n ter buhen n hezee ch aimag sumand irdeggui l bodit unen gene. Haachdagiig ter deeguurh turiin undurlug n meddeg aj, harin hen teriig n hurtej baigaa n oilgomjtoi met.

Gehdee bidend ashigt maltmalaas iluu nuuts baina. Hundlunguus harval hetsuuhun ch gelee, ene sumand Angliar us tsas shig yarih uvuu, ardin duu bujgee almairtal bujih huuhed zaluus geed l olon arvan chadaltai hunii nuts end baina. Harin edgeeriig zevreelgui herhen ashiglah n turiin gart baigaa da.

Mine camp

Huduu bairlah uurhain amidral bas sonin um baina le. Orchnoos hamgaalaltaar nariin tusgaarlagdsan baih n uurhainuudin gol ontslog. Ter hermiin hamgaalaltyg nevtruu, shalaar haldag dulaalgatai ger, buren tonoglogdson amraltyn uruu, gym, olon ulsyn emch buhii hun emneleg, olon songolt buhii tansag zoogyn gazar geed l uurhaichdad hereglegddeg buh zuil baina. Chanar ayulgui baidlaa bodood buh huns, uuh usaa hurtle Ulaanbaataraas 800 km gazar zuudug aj. Gadaa tsasan shuurga boloh um, dulaalgatai gert haluu duuj uy ch ul medegdene, haaya ger salhind tsohigdoj ul yalig chimee garah l ter. Za tegeed tend ajillah tsuun uurahin ajilchid ineemseglehees yah ve!

Dassan Ulaanbaatar

Huduu nutag saihan, harin hed honog yavahad utaat Ulaanbaataraa bas uiguileh um baina. Oron nutgyn asuudal burt bodlogoshirsoor barag hotoo martjee. Zeregtsen sunderleh baishinguud, zaigui holhildoh mashin, elbeg deldeg delguuruud geed l Ulaanbaatar bol sum aimaas "tasarhai" hugjij baina da. Tsas orood jaahan salhilsan uchir, huduunuus irsen udur Ulaanbaatar utaagui baisan shu. Utaagui tegeed tsagaan tsastai baihaar hot maani ch bas goe haragdsan.