Sevruun Havar

Delbee n urgaj guitsejee, harin humiastai heveerei. Gerlee asaagaagui yolknii chimeglel shig yaldam tsagaan tsetsguud (Lilys) modnoosoo zuigdeestei. Tsagiin toolloor mod tsetsgelsen bolovch tsetsges n daarch baina. Huiten baina geed neegdehgui baigaa yum bolov uu? Udiid uzesgelent unguuruu chimej baih Sakura haraahan delbeelsengui. Havar oroitoj baina da ene jil. Tsagiin baidal neg iimerhuu, yu bolood baina aa?
Ene havryn ehen sard olon zuils bolj baina, uil yavdal bur boduustai, uhaaral belgelsen baih yum. Zarim eregtsuulelee huvaaltsmaar sanagdlaa:
Gazar hudlul
Tsumiin tsants
Aidas
Medeelel/ Shuugian
Yapon shiidel
Asuudald, bi

Tuuhend hovor tohioh GAZAR HUDLUL
2 tsag 50 minut. 3-r saryn 11-ii udur, Baasan garig. Ajil deer.
‘Buh yum hudluud baina uu? Ugui ee minii tolgoi ergeed baih shig, yadarsan yum bailgui de.’ Iimerhuu bodold avtaad suuj baitai, ajlyn heden humuus bugd l sandarch ehelsen. Tiim baina, gazar hudluj baina. Buh zuils ul yalih ch chichignen hudulnu. Huue, ahiad l hudluud baina. Ene gazar hudlult bol minii medehees hamgiin udaan davtamjtai n bailaa.
Yu ch gemteegui, edvreegui – zugeer l baga zergiin chichirgee. Bi bolon tsug ajildag gadaaduud (Scotish, Philippino) baahan sandraldav, harin ajlyn heden Yaponchuud yu ch boloogui met suuj bas bid hedruu ‘Yun surteiin iin, gazar bainga l huduldug shde’ gesen tiarshaasan hartsaar harah ajee. Mun Yapon darga ‘ Zugeer zugeer! Yapon baishinguud her bargyn gazar hudlul daana. Ayultai gej dohio uguugui. Sandralgui ajilna uu’ gesen.
Yag yu bolson baiv? Ter muchid Yapon ulsiin zuun gurvan aimguud buyu Tohoku geh gazaryn oiroltsoo 9 magnitudiin huchtei gazar hudulsun baina. Iim huchtei segsreed heden heden dorgio n tedgeer aimguudad huchtei tuschee. Bas, ter gazar hudlul n dalain gund bolson bolohoor ene hudulguunuus uussen dalain nuser davalgaa ‘ tsunami’ ergiin ter hotuudyg shavhuurdan archsan aimshigt yavdaluud boljee. Iim aimshig gazar hudlul 869 ony 7-saryn 13-d mun ter gazriin oiroltsoo tohioj Sendai hotyg archin hayaj baisan tuuh bii. Bodit medeeg Amrikiin Geologyn Sudalgaanaas unshina uu
Gamshigt udur, bi beer Kobe hotod bailaa. Gamshgaas 800km zaitai. Zuirlevel Hovsgol dalai, UB hot 2-n zaitai gesen ug. Gamshgaash iim hol, bas barag yu ch medreegui geheer aztai hun!
Ene udur tsgaiin baidal sevhii bailaa. Zvvn hoid mujuud, Tokyo hotruu utasaar holbogdoj bolohgui baisan, bur Yapon dotroo shu. Hediigeer hol baisan ch gesen Tokyo hot gazar hudlultund urtuj. Baishin barilga suirsen yum ugui, gehdee office tailgaguud evdersen, hohiroltoi. Galt tereg zogsson. Tsagilgaan tasarsan. Tsahilgaan, Galt tereg 2 bol Tokyo hotyn amin suns buguud humuus gereesee asar hol gazar ajildag, tegeheer baidal uneheer hetsuudjee. Ashgui 1,2 hongoos utas, holboo ashiglaltand orj humuus holbodgdoj ehelsen.
Ene gazar hudluh n gedgiig Yapon Tsag Uuriin Angentlag websiteiin nuur huudas deeree heden doloo hongyn umnuus bairluulsan baisan. Gehdee iim tom yum bolno gej arai bicheegui, gehdee l sanuulga tavigdsan baisng udriin tsag agaaraa shalgah gej bi ter site-ruu orood harj baisan yum.

Tsumiin Tsahilgaan Stants (Nuclear power plant)
Gazar hudlult huchtei segsreed bas tsumani usaar nudchihsen chini Fukushima hotyn tsumiin stants gemtel avchij. Hurgultiin system n ajilahaa boliv, huruhuu baigaad halsaar baahan tsatsrag idevht bodis garchih geed baij. Hed honog notsoldoj baij hurgultiin systemuudee erguuleed zasaad avsan. Delgerengui tailbaryg BBC-gees Amerik, Yaponny tusgaa salaa, oron bolgon avragchig, mania Mongolyn avrah bag hurtle ochij tuslasan. Tsatsragyn ayul buren namjaagui, ter hesgiin undny us, hunsnii buteegdehuunees tsatsrag idevht bodis eriin hemjeenees arai deeguur ilersee baigaa. Amerikyn tsumiin mergjiltnuud Yapony bagtai hamtarch shuurhai arga hemjee avna gej suuliin medee (3 saryn 30nii udur) bichij baina.

Aidas
Tsagiin baidal tsevuun bolood ireheer humuus baahan uimj baina. Tokyo bolon zuun hoid hesgiin ihenh gadaaduud nutag butsaj baina, bas dooshoo buyu ene Kansai bus nutgiin aimguudaar ih irej ajee. Osaka hotyn olon ulsyn niseh buudal Kansai International Airport –oor damjij niseh n elbeg haragdaj baina, Tokyo-n Narita niseh buudal achaalal bur ih baigaa gej bichij baina. Minii ajilruu yavdag galt teregnii buudal deer humuus ih nemegdej baigaa n ajiglagdsan.
Ene haviarh deluurees savlasan us, savlasan hool huns dooroo zaragddag bolson, humuus avaad Tokyo bolon ter gamshigt nervegdsen nutagt baigaa humuustee ilgeej baina.
Ter aimguudaar tsahilgaan hyazgaarlaj baigaa, za tegsen odoo ingeed zun bolohoor yah ve geed baahan yaria bolj baina. Yaponii zun bol tsahilgaan ih urdeg uliral. Mash haluun bolohoor AC (air conditionor) udur shunugui ajilluulj baij neg ter haluunyg davdag. Erchim huchnii eh uusveriin gol stantsiin neg n evderchiheer humuus sanaa zovj baina da.

Medeelel/Shuugian
Medeelliin erin ue yum bolohoor medee bol tsag aldalgui tsatsagdaj baina, uunii zeregtsee davsalsan, devergesen shuugian ch mun gerliin hurdaar tarhana. Ajiglasnaar NHK iluu boditoi medeelel tsatsaad baih shig, BBC bol bas ih zugeer, za tegeed ‘ingeed l Yapon oron delberchih n’ gesen markyn medeelel shuugain ch tsatsagdaj baina.
Er n ajiglasnaar zarim Yapony medee bol het taivshruulsan shahuu baina. Jishee n Daily Yomiuri, (http://www.yomiuri.co.jp ) medeenuud Yapon hunii setgeleer bichsen gehuu, tiim ‘za, zugeer ingeed bolno’ geh handlagatai. Japan Times (http://www.japantimes.co.jp/) bolohoor Yapond baigaa gadaaduud ( bi ch end hamaarna) erh ashyn talaas bicheed baigaa yum. Olon ulsyn medeelel bolohoor bas ene baidlyg ashiglaad tsumiin stanstiin esreg lobby helbertei medeelel ih tsatsaj baina. Er n Baruun Europe-d tsumiin stantsiig eserguutssen sonirhlyn buleg ih idevhitei baidag. Enehuu handlaga ch olon ulsyn medeend shuud haragdah aj.

Yapon shiidel
Ene buh yum bolj baih ued neg sodon yum ajiglagdsan. Yaponchuud erduu tooson shinjgui haragdana. ‘iim yum bolood baina, yu bodoj baina? Yaahuu?’ geed asuuhaar. Tooson shinjgui. ‘it is OK’ l geh yum. Eruusuu l neg tiim duugai humuus.
Minii neg tanil Mongol oyutan ter Sendai hotod surdag buguud yag osol bolson ued tend baisan. Tuunii helj baigaagaar ‘Humuus n sandarsan yumgui, buh yumand daraalalaaraa l sogsood avch baina, hureegui humuus l gomdolloj uurlahgui yum. Delguuruud yag osol bolsny daraa humuust tuslaad baraa tavaaraa hun bolgond ijil toogoor taraagaad ugch baina’ gej helsen. Minii ter naiz odoo Tokyo-d heseg baigaa. Mongolruu yaviya gesen ongotsnii bilet n hureegui yum.
Ingeed harjee baihad Yaponchuud asuudlyg 3 zarchmaar shiiddeg yum shig sanagdsan.
1. Taivan baih. Hezeed ‘ business as usual’ gedeg zarchmaar, ter gazar hudluj l baig bi ajlaa hiine geed l yavdag . Er n taivan baihad zohion baiguulaltand orohod amar baidag baih. “Beijing suuj l baina, Bi yavj l baina” gesen Mongolyn zuir ug baidag da.
2. Dotood setgel hudluluu hund ilerhiilehgui darah. Medeej hun yum hoino setgel hudlul bailgui yaahav, gehdee tuuniigee hav dardag ard tumen. Bayar, gunigaa ilerhiilehgui yum da.
3. ‘Neg n niitiin tuluu, niit n negnii tuluu’ gedeg shig Yapon ulsynhaa tuluu gesen neg niitleg sanaachlaga haragdaad baigaan. Huviin asuudal deer bol mash zai barisan humuus, getel niigem niit Yapon ulsynhaa tuluu bol hamtraad l ajildag. Manai ajlyn busgui ingesen ‘Hediigeer bi hairtai ch Yaponii zasgiin gazar asuuh yum bol bi nuhruu Fukushima-ruu yavuulna’ gej. Odoo Oyutnuud, huvi humuus niileed zudursun negnee demjih, suidsen hotuudaa sergeeh ajil id urnuj baina. Delguur, galt teregnii buudal zereg huntei gazar bolgond oyutnuud buunuuruu zogsood l “Handiv urgusund bayarllaa” geed l buhulzuud baigaa yum. Duuchid, Spot odod handivyn toglolt hiij baina, jishee n Hol Bombogyn Temtseen Yaponii gadnii baguudad toglodog toglogchid n neg bag bolood harin Yapon league tamirchid n nuguu bag n bolood togloson gej baina, ‘I love you, I need you Fukushima’ (http://www.youtube.com/watch?v=M1-I04B33PA) gesen duu zereg.

Asuudald bi bolohoor ali, ali talyg n tentsuulen handmaar sanagdana. Bodit medeelel sorgogoor chagnaj baiya, tegeed ‘yag iim hiiseed irsen’ gamshigiin ued taivan baij surmaar yum. Erh chuluut talyn huu bi beer heneer ch zaalgahguigeer uilj, duulna ho.Huurhii ter gamshigt nervegdsen humuus chadah chineegeeree tuslana. Zaluusyn hamtarsan sain duriin baiguullaga bii NICE geed tedentei hamtraad ajil hiine gej yarij baina, bas neg tanil end handviin concert zohioj baigaa buguud surtalchilgaanii flyr taraah ajild n bi sain duraar oroltsono gej baigaa. Za tegeed iluu delgerengui yu yu bolson talaar daraagyn zahian deeree bichnee.